sunnuntai 26. elokuuta 2012

Uusi maailma

Pyydän nöyrästi anteeksi pitkään jatkunutta blogihiljaisuutta. Elämässäni on tapahtunut niin valtavasti muutoksia pienen ajan sisään, että kaikki ylimääräinen on auttamatta jäänyt taka-alalle.
Vain hiukan alle kuukausi sitten olin pääsykokeissa nykyiseen kouluuni ja vain noin viikkoa myöhemmin sain tietää tulleeni hyväksytyksi.
Siinä silmänräpäyksessä alkoi asunnonhakuprosessi, pakkaaminen ja henkinen valmistautuminen poismuuttoon kotikaupungistani. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin lukuisten tapahtumakäänteiden jälkeen, istun rauhassa uudessa pikkuruisessa yksiössäni kannettavaani naputellen. En tahdo kertoa sen enempää yksityiskohtia asunnostani, mutta mainittakoon kuitenkin että minua todella lykästi. Asuntoni on hyvin pieni, mutta kaupungin hintatasoon nähden edullinen ja mitä loistavin ensimmäiseksi opiskelijaboksiksi. Talon asukkaat ovat mukavia ja naapurini hyvin ystävällisiä. Suurimmat pelkoni etukäteen koskivat lähinnä naapurien suhtautumista klassisen laulun harjoitteluuni seinän toisella puolella. Onneksi valituksia ei kuitenkaan ole sadellut. Päinvastoin, naapurini ovat jopa kehuneet ääntäni upeaksi joten kaipa minua todella lykästi.

Kuluneen vuoden aikana olin jo hiljakseen hankkinut tulevaa boksiani varten joitakin kalusteita. IKEAsta olin hankkinut muun muassa Ekne-peilin, joka päätyi saman tien koristamaan asuntoni seinää. Tämä peili tuntuu olevan jokagootin perushuonekalu enkä laisinkaan ihmettele miksi. Vaikka huonetila onkin pieni, luo kokovartalopeili illuusion huomattavasti avarammasta tilasta.




IKEAsta löysin myös yhtä sun toista muuta hyödyllistä asuntoni kalustusta varten. Paras löytö tähän asti lienevät suuret, mustat kukkaseinätarrat, joilla oli helppo lähteä luomaan persoonallista ilmettä seinille. Tarrat on helppo liimata ja irrottaa jättämättä seinään rumia jälkiä. Ne ovat todella käytännöllinen vaihtoehto tapetoimiselle ja sopivat näinollen loistavasti vuokralla asujalle. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!
Lopuksi jaan kanssanne vielä huonolaatuisen kuvan sisustuksen yleisilmeestä. Sänkyä ja ruokatarvike-kaappia en saanut itse valita, sillä ne kuuluivat valmiina kalustukseen. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, viihdyn täällä ja tunnen voivani kutsua tätä kodikseni.



Tässä postauksessa en tahdo kertoa vielä sen ihmeemmin tunnelmistani koulun suhteen. Opiskelu ei ole päässyt vielä kunnolla vauhtiin, eivätkä kaikki mieltäni askarruttavat asiat ole ratkenneet. Saatan palata niihin myöhemmin.
Uuteen ympäristöön tottuminen vie aikansa, uusien käytäntöjen oppiminen ja oman paikan löytyminen samoin. Koen kuitenkin, että minun oli viimein aika tehdä ratkaiseva siirto. Olin asunut liian pitkään samassa kaupungissa, tunsin sen kadut ja piirit melkolailla läpikotaisin. Uudessa paikassa olen kokenut voivani hengittää vapaammin- sekä mahdollisuuksia, että valinnanvaraa on enemmän. Lisäksi olen iloinen voidessani tavata kokonaan uusia ihmisiä uudessa ympäristössä. Bändin takia tulee reissattua jatkossakin kahden kaupungin väliä tiuhaan tahtiin, mutta olen sitä mieltä että itselleen tärkeiden asioiden eteen on joskus nähtävä vähän vaivaa. Unelmia on joskus tavoiteltava mukavuusrajojenkin ylitse.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!