Pyydän nöyrästi anteeksi pitkään jatkunutta blogihiljaisuutta. Elämässäni
on tapahtunut niin valtavasti muutoksia pienen ajan sisään, että kaikki
ylimääräinen on auttamatta jäänyt taka-alalle.
Vain hiukan alle
kuukausi sitten olin pääsykokeissa nykyiseen kouluuni ja vain noin
viikkoa myöhemmin sain tietää tulleeni hyväksytyksi.
Siinä
silmänräpäyksessä alkoi asunnonhakuprosessi, pakkaaminen ja henkinen
valmistautuminen poismuuttoon kotikaupungistani. Vain muutamaa viikkoa
myöhemmin lukuisten tapahtumakäänteiden jälkeen, istun rauhassa uudessa
pikkuruisessa yksiössäni kannettavaani naputellen. En tahdo kertoa sen
enempää yksityiskohtia asunnostani, mutta mainittakoon kuitenkin että
minua todella lykästi. Asuntoni on hyvin pieni, mutta kaupungin
hintatasoon nähden edullinen ja mitä loistavin ensimmäiseksi
opiskelijaboksiksi. Talon asukkaat ovat mukavia ja naapurini hyvin
ystävällisiä. Suurimmat pelkoni etukäteen koskivat lähinnä naapurien
suhtautumista klassisen laulun harjoitteluuni seinän toisella puolella.
Onneksi valituksia ei kuitenkaan ole sadellut. Päinvastoin, naapurini
ovat jopa kehuneet ääntäni upeaksi joten kaipa minua todella lykästi.
Kuluneen
vuoden aikana olin jo hiljakseen hankkinut tulevaa boksiani varten
joitakin kalusteita. IKEAsta olin hankkinut muun muassa Ekne-peilin,
joka päätyi saman tien koristamaan asuntoni seinää. Tämä peili tuntuu
olevan jokagootin perushuonekalu enkä laisinkaan ihmettele miksi. Vaikka
huonetila onkin pieni, luo kokovartalopeili illuusion huomattavasti
avarammasta tilasta.
IKEAsta löysin myös yhtä sun toista muuta hyödyllistä asuntoni kalustusta varten. Paras löytö tähän asti lienevät suuret, mustat kukkaseinätarrat, joilla oli helppo lähteä luomaan persoonallista ilmettä seinille. Tarrat on helppo liimata ja irrottaa jättämättä seinään rumia jälkiä. Ne ovat todella käytännöllinen vaihtoehto tapetoimiselle ja sopivat näinollen loistavasti vuokralla asujalle. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!
Lopuksi jaan kanssanne vielä huonolaatuisen kuvan sisustuksen yleisilmeestä. Sänkyä ja ruokatarvike-kaappia en saanut itse valita, sillä ne kuuluivat valmiina kalustukseen. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, viihdyn täällä ja tunnen voivani kutsua tätä kodikseni.
Tässä postauksessa en tahdo kertoa vielä sen ihmeemmin tunnelmistani koulun suhteen. Opiskelu ei ole päässyt vielä kunnolla vauhtiin, eivätkä kaikki mieltäni askarruttavat asiat ole ratkenneet. Saatan palata niihin myöhemmin.
Uuteen ympäristöön tottuminen vie aikansa, uusien käytäntöjen oppiminen ja oman paikan löytyminen samoin. Koen kuitenkin, että minun oli viimein aika tehdä ratkaiseva siirto. Olin asunut liian pitkään samassa kaupungissa, tunsin sen kadut ja piirit melkolailla läpikotaisin. Uudessa paikassa olen kokenut voivani hengittää vapaammin- sekä mahdollisuuksia, että valinnanvaraa on enemmän. Lisäksi olen iloinen voidessani tavata kokonaan uusia ihmisiä uudessa ympäristössä. Bändin takia tulee reissattua jatkossakin kahden kaupungin väliä tiuhaan tahtiin, mutta olen sitä mieltä että itselleen tärkeiden asioiden eteen on joskus nähtävä vähän vaivaa. Unelmia on joskus tavoiteltava mukavuusrajojenkin ylitse.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!