Olen jo pitkään ollut huolissani omasta rahankäytöstäni. Shoppailu on varmasti yksi suurimmista paheistani ellei jopa suurin. Olen erittäin impulsiivinen ostaja, lankean helposti mainoksiin ja mielitekoihin minkä seurauksena omistan suuren garderobin vaatteita, kosmetiikkaa, hajusteita, levyjä, taidetarvikkeita, koruja ja hiustuotteita. Totta puhuakseni rakastan näitä kaikkia. Onneksi en sentään ole vielä sortunut laululaitteiden kohtuuttomaan ostamiseen. Omistan kalliin, hyvän mikrofonin ja treenikämpälle soveltuvat kaapit ja mikserin. Isommilta keikoilta kun tähän saakka on löytynyt paikan päältä tarpeelliset vempeleet.
Ostan milloin mistäkin syystä. Milloin ilahduttaakseni itseäni kurjana päivänä, milloin vain puhtaasta mieliteosta. Uusi mekko tai uusi koru piristää raskaintakin päivää. Lisäksi kun addiktoituu tietyntasoisiin tuotteisiin (esimerkiksi hiustuotteisiin), on huonompiin vaikea tyytyä. Itselläni on suomalaisen hauras, luonnonkihara hius joka vaatii erityistä hoitoa antavia tuotteita. Tämän vuoksi satsaan usein laadukkaisiin shampoisiin, hoitoaineisiin, lämpösuojiin ja väriä ylläpitäviin tuotteisiin.
Usein huomaan rahojen hupenevan käsistä parissa viikossa. Saatan ostaa tuotteita jopa ruoan kustannuksella mikä vasta onkin äärimmäisen typerää. Ystäväni lausetta lainaten, "No, ainakin sä kuolet kauniina."
Moitin itseäni toiminnastani, mutta silti jatkan samalla tavalla. Koen myös goottityylin osaltaan edistävän ongelmaani. Monissa alakulttuureissa vaatteet maksavat maltaita ja ulkonäköön panostetaan niin paljon että rahapussi huutaa. Lukiessaan muiden tyylin edustajien blogeja ja tekstejä, tarttuu ostoshalu helposti itseenkin. "Minäkin haluan tuota ja tuota" tai "Oi tuokin olisi ihana."
En missään tapauksessa puolusta huonoa taipumustani mutta en varmasti ole ainoa tyylin edustaja joka kärsii samasta ongelmasta. En osaa sanoa onko minun kohdallani ongelma goottilaista keskitasoa vai pahempaa laatua. Jokatapauksessa siitä pitäisi päästä eroon ja mielialashoppailua pitäisi kyetä vähentämään. Olen itse suunnitellut alkavani listata enemmän tulojani ja menojani toivoen sen saavan minut todella käsittämään sen, kuinka tuhottoman paljon rahaa käytän eri asioihin.
Olisin kiinnostunut tietämään, onko kellään lukijoista kokemuksia näiden asioiden kanssa painiskelusta?
Hyvää yötä kaikille.
Voi kyllä on! Juuri, juttelin poikaystäväni kanssa siitä, että olen jälleen tuhlannut palkkani: korsettiin, tyllihameeseen, uusiin kenkiin, kolmeen uuteen koruun sekä liutaan meikkejä :D Toisaalta muistan kuinka tiukkaa viime keväänä oli, joten pistin kesän palkasta pienen summan sivuun pahojen päivien varalta :)Käyttö tilillä sen siaan ei ole oikein mitään enää. Olen yrittänyt myös sellaista keino, että aina kun myyn jonkin vanhan vaatteen goottikirppiksellä pois, voin silloin ostaa uutta tilalle. Tämä keino ei kyllä ole kuitenkaan kauhean hyvin pitänyt :D Joten ymmärrän täysin minkä kanssa kamppailet!
VastaaPoistaTuo toisen tilin pitäminen olisi tietysti kätevä vaihtoehto. Toivottavasti ne rahat pysyisivät sitten edes siellä.. :D
Poistatsihih, ajjaj joo, joskus 5-6 vuotta sitten kun erosin sillosesta poikaystävästä niin terapiashoppailin aina kaikki sossurahat ja söin sit jotain tölkkipapuja. kaikki ne kalliitkin vaatteet ja laukut mitä sillon ostin, on roskissa tai annettu pois. Toi menojen ja tulojen listaaminen on hyvä idea, sit voi vaikka laskea kuinka paljon saa viikossa käyttää "turhiin" ostoksiin, sillain meillä tehdään kun rahat on vähissä, lasketaan paljon rajaa saa päivässä käyttää.
VastaaPoistaTotta, totta. ^^
PoistaMulla on toiminut se, etten enää käy kaupoilla niin usein, eli ei tuu mitään heräteostoksia tehtyä. Ennen kävin aina koulun jälkeen kaupungilla kiertelemässä ihan huvin vuoksi ja useinhan sieltä jotain tarttu mukaan, mutta sitten kun tajusin ettei rahat riitäkään ihan kaikkeen, niin lopetinkin kaupungilla käymisen. :D nykyään ostelen enemmän semmosia kestäviä perusvaatteita mistä tietää olevan iloo pitkäkskin aikaa, ja kaikki todella harkittuja ostoksia. Sillon tällön tulee kyllä netistä osteltua, oikeastaan juuri muutama viikko sitten kun bongasin alesta muutaman vaatteen hyvällä alennuksella, semmosia joita olin jo pitkään ettiny.
VastaaPoistaNoita kampaamotuotteita saa muuten netistä tilattua paaaljon halvemmalla kun täältä Suomen maalta... :D
Mulla on se vähän ongelmana että kun olen niin paljon liikkeessä, niin paikasta tai jutusta toiseen siirtyessä jää usein hetki aikaa pyöriä kaupungissa. Tämä tuottaa juuri noita kriittisiä hetkiä jolloin jotain lähtee kaupasta mukaan. Täytyisi vain päättäväisesti kiertää kaikki kaupat sun muut ja jäädä vaikka torille istumaan näin kesällä.
PoistaYmmärrän hyvinkin mistä puhut. Itsellä on se, että kun palkkapäivä koittaa niin on vain pakko päästä tuhlaamaan omalla työllä ansaitsemansa rahat. Silloin jotenkin se työnteko maistuu paremmalta, eikä vituta :D
VastaaPoistaMinä shoppailen paljon, koska opin jo lapsena siihen. Tosin en osta ikinä mitään kallista. Lähes kaikki ostokseni ovat second handia tai alennusmyynnistä. Tavaramäärä näyttää ehkä paljolta, mutta rahallisesti selviän paljon vähemmällä kuin esim. jotkut muotibloggaajat. Mitä olen suosittuja muotiblogeja katsellut niin siellä ostetaan yli 1000e merkkilaukkuja, mikä on itsestäni aivan käsittämätön asia.
Itse en tee myöskään ns. hutiostoksia eli ostaisin jotain mitä en käytä. Vaikka ei uskoisi, mietin kaupassa tarkkaan käytänkö jotain tuotetta, minkä ostan. Jos kuitenkin joku vaate, koru tms. ei sovi tyyliin myyn sen pois, annan kaverille, vien kierrätykseen jne. Pyrin aina kierrättämään kaikki tavarani.
Itse en ole koe shoppailua ongelmaksi, koska maksan aina ensin laskut ja vasta sitten shoppailen. Silti poden välillä huonoa omatuntoa, mutta se menee nopeasti ohi :)
Itse en lapsena juuri shoppaillut enkä liioin teininäkään, mutta tullessani aikuisiän kynnykselle ja oman tyylin alkaessa kiinnostaa enemmän, on ostaminen räjähdysmäisesti kasvanut. Itsekin ostan jonkin verran second hand tavaraa mutta usein myös ihan normaalikaupoista. Vaikka tavara olisikin alennetulla hinnalla, se syö silti pienestä budjetistani usein kohtuuttoman summan. Olen itse tällä hetkellä työharjoittelussa ja KELAn tuki on hädin tuskin 600e kuussa. Sillä ei muutenkaan paljon juhlita saatika silloin kun on persoonana taipuvainen heräteostoksiin ja vastuuttomaan rahankäyttöön.
PoistaMinäkään en osta asioita joita en käytä mutta eri asia on silti, tarvitsenko välttämättä sitä kaikkia. Selviäisin varmasti aivan hyvin ilman sitä viidettä huulipunaa vaikka pitäisin siitä kuinka paljon.
Tämän vuoksi olen vakavissani alkanut miettiä esimerkiksi kirjan pitämistä rahan kulumisesta ja luppoajalla kauppojen kiertelyn vähentämisestä. Saa nähdä onnistuuko.